Mitä välineitä työyhteisöviestinnässä käytetään?
Nykyisessä yrityksessäni viestintävälineinä olen käyttänyt ainakin sähköpostia, massameiliä, Facebookia, messenger-ryhmäkeskustelua, WhatsAppia, Skype-ryhmäpalavereita, OneDrive-kansioita. Sosiaalinen mediassa pelkästään Facebook vie niin paljon työajastani, ettei toivoakaan ajan riittämiselle LinkedIniin tai Twitteriin. Edellä mainittuihin kun olisi hyvä julkaista ammatillista ja laadukasta sisältöä, eikä pelkästään mutu-tekstiä.
Nykyisillä viestintävälineillä yrittäjänkin saa halutessaan kiinni 24/7 ja parhaimmillaan olenkin saanut työhöni liittyviä viestejä lauantai-iltana klo 23.30. Tässä suhteessa olen joutunut tekemään itselleni sekä muille rajoja tämän asian suhteen. Moni tuntuu pitävän sosiaalisen median viestimissovelluksia virallisina kanavina ja tästäkin täytyy heille usein muistuttaa.
Tässä teknologian kehittymisen pikalaukassa olen pysynyt kohtuullisen hyvin mukana, mutta haaveilen, että erilaisten ohjelmien ja sovellusten määrä puolittuisi ja keskityttäisiin toisen ihmisen kohtaamiseen, aina niiltä osin kuin se on vain mahdollista.
Miten työyhteisöviestintä on muuttunut?
Viestintä työyhteisöissä on noin 20 vuoden työurani aikana muuttunut huomattavasti teknologistumisen, työyhteisö sekä johtaajuus murroksen myötä. Koen asian aivan kuten Juholin on taulukossaan kuvannut (Viestinnän vallankumous 2008, sivu 59) Aikaisemmin viestintä organisaatiossa oli yksisuuntaisempaa, johtoportaasta suorittavaan tasoon päin. Vaikkakin esimies on edelleen viestinnän keskiössä, on se muuttunut vuorovaikutuspohjaisemmaksi.
.
Työyhteistöviestinnän uuden agendan avainsanoja ovat siis vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, keskinäinen arvostus sekä viestinnän tuleminen osaksi jokaisen työtä ja elämää. (Juholin, Viestinnän Vallankumous 2008) Tässä asiassa näen ainostaan hyviä puolia ja ihmettelen, mikäli joku on eri mieltä. Minulla on ollut aina hieman haasteita vahvoja auktoritäärejä kohtaan, jolloin ns. tähän vanhaan malliin oli haastava sopeutua. Muistan erään työpaikan, jossa esimies raivostui minulle siitä, koska istuin hänen paikallaan kahvitauolla: "Olen siinä istunut aina ja tulen aina istumaan." Ja tätä linjaa noudatettiin niin johtamisessa kuin työnteossa. Tämä tukahdutti kaiken innovatiivisuuden ja lopulta avoimuuden asioita kohtaan.
Viestintää on työyhteisöissä varmasti yhtä paljon kuin on viestijöitä. Tämän vuoksi linjaukset ja säännöt, niin työyhteisön sisällä tapahtuvaan viestintään kuin työpaikan ulkoiseen viestintään on hyvä olla. Tämä luo turvallisuutta ja selkeyttä työyhteisössä.
Miten työyhteisössä viestitään?
Kuten luennollakin keskusteltiin, olisi hyvä tavata tärkeimmät työntekijät/ Laviksen tapauksessa yhteistyökumppanit face-to-face ja oppia tuntemaan heitä jonkun verran. Ja tähän olen pyrkinyt. Laviksella on tällä hetkellä 5 alue-edustajaa ja he sijaitsevat ympäri Suomea. Skype-palavereiden ja ryhmämese-keskusteluiden lisäksi otan puhelimitse heihin aikaajoin yhteyttä ja pyrin tapaamaan heidät kerran vuodessa.
Em. tuli mieleen omakohtainen kokemus aikaisemmasta työpaikastani. Siellä sekä organisaatiouudistuksessa, että lomautusuhkan alla, organisaation sisäinen viestintä ei toiminut ja tuntui, että johtoporras panttasi tietoa. Tämä aiheutti työyhteisössä muutosvastarinnan, jonka negatiiviset vaikutukset jäivät työyhteisöön useiksi vuosiksi. Ne aiheuttivat työyhteisössä ihan pahaa oloa, johon olisi pitänyt puuttua esimerkiksi työnohjauksella. Avoimuudella, rehellisyydellä ja vuorovaikutteisesti tämä olisi saatu varmasti ehkäistyä tai edes korjattua.
Henkilökohtaisesti uskon vahvasti positiivisuuden voimaan. Koska jokaisella nykyään on työyhteisössä vastuu niin viestinnästä kuin työilmapiirin luomisesta, suosittelen vahvasti asioiden esille tuomista positiivisella tavalla.
Moikka! Virkistävää lukea, että joku muukin toivoisi tämän informaatiotulvan välineiden puolittuvan ja todella palaisimme aitoon kohtaamiseen. Kasvokkain tapahtuva viestintä on mielestäni paras viestinnän muoto, koska siinä voi aistia niin monella eri tavalla sen mitä toinen ihminen todella haluaa sinulle viestiä. Samaan kategoriaan menee se valtava informaation määrä ja yksilön vapaus myös rajoittaa sen vastaanottamista itselleen sopivalla tavalla. Hyvä kirjoitus!
VastaaPoista