Siirry pääsisältöön

Esimiesviestinnän tärkeimmät viestintävastuut





Luennolla keskusteltiin mm. siitä minkälainen on hyvä pomo. Ajatuksia joita heitettiin ilmaan: avoin, luotettava, rehellinen, jalkautuu, jalkauttaa, kuuntelee, helposti lähestyttävä, jäsentää oikean tiedon, pitää auktoriteetin, hallitsee eri viestintäkanavat. On todella hienoa, että on ymmärretty kuinka hyvän johtajuuden on muututtava ihmisläheisemmäksi, alaista kuulevaksi sekä osallistavaksi. Kuitenkin esimiesviestinnässä edelleen esimies keskiössä, hänellä tulee olla asioiden punainen lanka sekä ohjaimet käsissään työpaikan viestintää ohjatessaan. Elisa Juholin mainitseekin kirjassaan Viestinnän Vallankumous keskeisimpinä johtoryhmän viestinnän tehtävinä mm. tiedottamisen, reagoinnin ja vastaamisen organisaatiossa tai julkisuudessa käytävään keskusteluun, työyhteisön jäsenten kuunteleminen ja kuuleminen, muodollinen ja vapaamuotoinen keskusteleminen, palautekäytännöt sekä sidosryhmäyhteistyö. Heleppoa vai mitä? Tässä kun olen näitä kurssikirjoja lukenut sanoisinko välillä korvat punottaen, että ompa tullut tehtyä parikin virhettä omassa työssäni, mutta onneksi katse on eteenpäin ja oleellista onkin, että miten toimitaan tästä eteenpäin.

Esimiestyö, johtaminen ja viestintä kulkevat käsi kädessä. Johtaminen on vuorovaikutustilanne, johon osallistuvat johtajat ja koko muu organisaatio. Perinteisesti ja parhaimmillaan se on kasvokkain tapahtuvia tilanteita, mutta viestintätekniikka on mahdollistanut verkkojohtamisen, joihin suhtautuminen on ristiriitaista. (Elisa Juholin, Viestinnän vallankumous) Vaikka oma suhtautumisenikin verkkojohtamiseen on ristiriitaista, on se välttämätön pakko yrityksessäni etäisyyksien vuoksi. Kuten luentomateriaalisakin lukee että kasvokkainviestintä on rikkain kanava, videopuhelu seuraavaksi rikkain, käytämmekin esim. alue-edustajien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa skype-puheluita melko säännnöllisesti yhteydenpidossa. Ollaanpa saatu hyvät naurutkin, kun pohjoisen alue-edustaja kuulosti ihan Minni Hiireltä koko puhelun ajan. Puheluista on tehty pöytäkirja ja jaettu kaikille, jotta asiat ovat myös kirjallisesti ylhäällä. Messengerin tai Whatsappin kautta ei pitäisi käydä mitään virallisia keskusteluja, toki jotain tarkentavia asioita ja kysymyksiä voi tiedustella.

Yhtiökumppanini kanssa sloganimme on: "Hyvä johtaja palkkaa itseään parempia ja taitavampia ihmisiä." Jukka Saksi mainitsi kirjassaan "Johtaja on Media", että jokaisen yrityksen tulisi palkata tiimiinsä yksi y-sukupolven edustaja eli ns. diginatiivi. Diginatiivit ovat verkottuneita, nopeita tiedonkäsittelijöitä, ja he ovat tottuneet luomaan itse sisältöä sekä käyttämään eri digitaalisia kanavia luontevasti. Haaveilen tästä päivittäin, että voisin palkata rinnalleni tälläisen henkilön. Kun olin pakotetussa tilanteessa yritykseni kehityksen kannalta ottamaan sosiaalinen media paremmin haltuun, sainkin ihan henkilökohtaista opastusta lähipiirissä olevilta y-sukupolven edustajilta. Toki voi ja tuleekin käydä erilaisia koulutuksia aiheeseen liittyen, mutta suosittelen palkkaamaan yritykseen hyvän diginatiivin.

Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelenkin aihetta esimiehen some-viestintä. Tämän olen kokenut työssäni haasteelliseksi ja toivon saavani tähän uusia näkökulmia ja käytännön oppeja!

Hei, tänään on 8.3. naistenpäivä, ja koska mä voin, niin toivotan kaikille naisjohtajille ja esimiesasemassa oleville naisille Oikein Hyvää Naistenpäivää!




Kommentit

  1. Moikka Sirkku! Jälleen samoja ajatuksia kun viime viikolla - kasvokkain tapahtuva viestintä on se paras! Samanaikaisesti myös pointti y-sukupolven edustajan, diginatiivin palkkaamisesta on varmasti meille x-sukupolven edustajille jopa välttämätöntä tietyssä vaiheessa, jos haluamme pärjätä 2020-luvun markkinoinnissa. Hyvää naistenpäivää vielä tänäänkin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervehdys! Olen Sirkku Pusa, yrittäjä ja äiti Kouvolan Valkealasta. Olen toinen Lavis-lavatanssijumppa brändin kehittäjistä, johon yritykseni toiminta perustuu. Koulutukseltani olen liikunnanohjaaja ja yhteisöpedagogi. Olen ainut työntekijä yrityksessäni, joten tavallaan vastaan vähän kaikesta: taloudesta, markkinoinnista, toiminnan organisoimisesta (esim. ryhmäliikunnan järjestämisestä paikallisesti, koulutusten järjestäminen, ohjaajille tarkoitettujen koreografioiden toteuttaminen jne.)  sosiaalisesta mediasta, lisenssien hallinnoimisesta, brändin kehittämisestä yms. Yritykseni tosin hankkii työvoimaa eri tehtäviin ostopalveluna. Päätin ottaa Xamkin avoimesta AMK-opinnoista yhden kurssin, jos se vaikka auttaisi saamaan tämän jäätävän multitaskingin joiltakin osin haltuun. Valitsin Esimiestaidot ja Viestintä -kurssin kehittääkseni itseäni työssäni, mutta myöskin virkistääkseni työarkeani, olenhan lähes yksinpuurtaja ilman työyhteisöä. Viestintää käytän pääasiallisesti sosi...

Miten työyhteisöviestintä on muuttunut ja miten se on vaikuttanut esimiehen viestintätapoihin?

Mitä välineitä työyhteisöviestinnässä käytetään? Nykyisessä yrityksessäni viestintävälineinä olen käyttänyt ainakin sähköpostia, massameiliä, Facebookia, messenger-ryhmäkeskustelua, WhatsAppia, Skype-ryhmäpalavereita, OneDrive-kansioita. Sosiaalinen mediassa pelkästään Facebook vie niin paljon työajastani, ettei toivoakaan ajan riittämiselle LinkedIniin tai Twitteriin. Edellä mainittuihin kun olisi hyvä julkaista ammatillista ja laadukasta sisältöä, eikä pelkästään mutu-tekstiä. Nykyisillä viestintävälineillä yrittäjänkin saa halutessaan kiinni 24/7 ja parhaimmillaan olenkin saanut työhöni liittyviä viestejä lauantai-iltana klo 23.30. Tässä suhteessa olen joutunut tekemään itselleni sekä muille rajoja tämän asian suhteen. Moni tuntuu pitävän sosiaalisen median viestimissovelluksia virallisina kanavina ja tästäkin täytyy heille usein muistuttaa. Tässä teknologian kehittymisen pikalaukassa olen pysynyt kohtuullisen hyvin mukana, mutta haaveilen, että erilaisten ohjelmi...